Wikiwix

Ruotsi luovutti Haminan rauhassa Venäjälle koko Suomen . Ruotsin tuonaikaisessa hallinnossa Suomen suuriruhtinaskunta ei ollut autonominen hallintorakennelma, vaan kuusi Ruotsiin kuuluvaa lääniä . Tämän vuoksi luovutettavat alueet määriteltiin sopimuksen 4. artiklassa läänein

muuttunut lähes kuolleeksi kirjaimeksi Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen vuonna 1772 . [1] Rauha on julistettu Suurlähettiläs Heikki Talvitien mukaan Tukholman Skeppsholmenilla Modernin taiteen museon takana on ollut pienimuotoinen Värälän rauhan muistomerkki, jonka tilalle

pohjoisessa. Sisällysluettelo 1 Suomen alue osana Ruotsia (1323–1809) 1.1 Pähkinäsaaren rauha 1323 1.2 Täyssinän rauha 1595 1.3 Stolbovan rauha 1617 1.4 Uudenkaupungin rauha 1721 1.5 Turun rauha 1743 2 Suomen suuriruhtinaskunta osana Venäjää 1809–1917

kohti Pietaria 3 Elisabetin manifesti ja Ruotsin armeijan perääntyminen 4 Pikkuviha ja Turun rauha 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla Sodan taustat [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Lorenz Pasch vanhempi, Arvid Horn . Ruotsin suurvalta-aika päättyi suureen Pohjan sotaan (1700

Rauhansopimus päätti pitkähkön sotajakson Ruotsin kuningaskunnan ja Novgorodin välillä. [5] Se on vanhin tunnettu Ruotsille itärajan määrittelevä rauhansopimus. [6] Varsinaista alkuperäistä rauhansopimusta ei ole säilynyt nykyaikoihin. Tallella on ainoastaan erikielisiä myöhäisi

Ruotsi solmi rauhansopimukset ensin Preussin , Tanskan , Hannoverin ja Holsteinin kanssa. Ruotsille oli pettymys, että se tämän jälkeen joutui yksin neuvottelemaan Venäjän kanssa eikä saanut sivustatukea esimerkiksi Isolta-Britannialta . Venäjä ei hyväksynyt brittien läsnäoloa

Venäjä ilmoitti helmikuussa 1743 suostuvansa rauhanneuvotteluihin sodan lopettamiseksi ja ilmoitti neuvottelupaikaksi Turun. Pietarissa ei vielä tällöin ollut sovittu venäläisten neuvottelutavoitteita. Ruotsia rauhanneuvotteluissa edustivat kanslianeuvos Erik Mattias von Nolcken [1]

Inkeriä. Venäjälle ei jäänyt Stolbovan rauhan jälkeen lainkaan Itämeren rannikkoa. Stolbovan rauha muutti radikaalisti Käkisalmen kihlakunnan ja Inkerin asutus - ja kielioloja . Ruotsin harjoittama käännytystyö ja ankara verotus johtivat siihen, että kansallisuudeltaan karjalaiset

takaisin Ruotsille ja suostui tuhoamaan sodan aikana rakentamansa Itämeren laivastonsa . Kardisin rauha oli voimassa vuoteen 1700 asti, jolloin alkoi suuri Pohjan sota . Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki:  Historian suursanakirja

Sotatoimien päättyessä koko Inkerinmaa oli Ruotsin hallinnassa. Venäjän kanssa tehtiin vuonna 1617 rauha Stolbovassa . Uusi tsaari Mikael Romanov luovutti Ruotsille Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan. Ruotsi palautti Novgorodin takaisin Venäjälle, mutta maa menetti kokonaan yhteytens