-

Hakutulok 1 - 11 set 11 haulle  Wikipedia / Matarengin kirkko / Wikipedia    (527526 artikkelit)

Matarengin kirkko print that page

%C3%96vertorne%C3%A5_church_01

Ylitornion ensimmäinen kirkko oli nykyistä kirkkoa hiukan pohjoisempana Tornionjoen rannalla sijainnut Särkilahden kappeli, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1482 asiakirjoissa. Vuonna 1615 lähtivät jäät Tornionjoesta sellaisella voimalla, että ne ja tulvavesi veivät koko

Hietaniemen kirkko print that page

Hietaniemi_church_1

Ensimmäinen kirkko Hietaniemeen oli rakennettu vuonna 1617. Vuonna 1744 se todettiin niin ränsistyneeksi, että päätettiin uuden kirkon rakentamisesta. Hietaniemen ensimmäinen ja toinen kirkko palvelivat vuoteen 1809 saakka joen molemmilla puolilla asuvia ylitorniolaisia. [1] Sisllysluettelo

Sodankylän vanha kirkko print that page

Sodankyl%C3%A4_vanha_kirkko

Tyylillisesti kirkko edustaa toisaalta keskiaikaista kirkonrakennustraditiota, toisaalta pohjalaista puukirkkojen muotoperinnettä. Kirkko on satulakattoinen ja torniton. Sakaristo liittyy kirkon pohjoisseinään ulokkeena, samoin kuin eteinen länsipäätyyn. Interiööri on vuoraamaton

Hans Biskop print that page

%C3%96vertorne%C3%A5_church_pulpit_1

muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Hans Biskop oli myös taitava koristeveistäjä, hän teki Matarengin kirkkoon myös muun muassa saarnastuolin ja kuoriaidan sekä sen pyramidinmuotoiset pylväät. Venäläisten 1721 tuhoaman Ytterlännäsin kirkon jälleenrakennus ja uuden kellotapulin

Ylitornion kunta print that page

Minnessten_Aemasj%C3%A4rvi._r%C3%A4tats_upp.Me%C3%A4nmaa

] Armasjärvi Suomesta Aavasaksalta otettu kuva Ruotsin Ylitornion kirkonkylän eli Matarengin suuntaan. Suomen ja Ruotsin rajakyltti Tornionjoen kohdalla

Ylitornion seurakunta print that page

Ylitornio_church_2

välinen raja piirrettiin keskelle jokea, ja seurakunta jaettiin kahtia. Seurakunnan kaksi kirkkoa, Matarengin ja Hietaniemen kirkot, jäivät Ruotsin puolelle Ylitornion kuntaan . Kirkkojen irtaimisto jaettiin. Tsaari määräsi rakentamaan kirkon Suomen puolelle, ja se rakennettiin nykyiseen

Matarenki print that page

%C3%96vertorne%C3%A5_fr%C3%A5n_Mikkolansaari

jääkiekkoilija Linus Omark , jääkiekkoilija Väestönkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Matarengin taajaman väestönkehitys 1960–2010 Vuosi Asukkaita 1960    1 538 1965    1 602 1970    1 674 1975    1 700 1980  

Riksväg 99 print that page

Riksv%C3%A4g_99_Haparanda

Tien linjaus seurailee rajajokea koko matkan, ja tie johtaa Haaparannasta Vojakkalan , Kukkolan , Karungin , Hedenäsetin , Ylitornion Matarengin ) , Korvan , Niskanpään , Svansteinin , Pellon , Pajalan ja Muodoslompolo kautta Kaaresuvantoon . Tie ylittää napapiirin noin 22 kilometri

Kantatie 98 print that page

Kantatie98

Aavasaksan ja Matarengin välinen Torniojoen ylittävä silta valmistui vuonna 1965 . Suomen puolelta rajalle johtava tie oli tuolloin seututie 930. Ruotsin puolella vastaavan tien numero oli 401. Vuonna 2000 Ruotsissa uusittiin teiden numerointia ja rajalle johtavan tien numeroksi tuli 98

Akamella print that page

Akamella

Akamellan ympärillä oli aiemmin hirsimuuri. Muurin sisäpuolella oli talvisin avantoja, joihin vainajat laitettiin odottamaan kesää ja roudan sulamista, jotta vainajalle voitiin kaivaa hauta. Vainaja laitettiin usein joko arkkuihin tai ahkioihin , [3] mutta vainajaa varten voitiin myös