Piitimen kunta
9 Lähteet 10 Aiheesta muualla Kuntajaon kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Piitimen pitäjä muodostettiin 1320-luvulla erottamalla se Skellefteån pitäjästä . Vuoden 1330 tienoilla Alaluulajan pitäjä erotettiin Piitimestä. Vuoden 1580 tienoilla erotettiin puolestaan
Arvidsjaurin kunta
pohjoisosassa pitäjiä perustettiin hitaammin kuin eteläosissa. Arvidsjaurin pitäjä erotettiin Piitimen pitäjästä vuonna 1606. Arvidsjaurista puolestaan erotettiin Arjeplogin pitäjä vuonna 1640. Vuonna 1862 Malån pitäjä erotettiin Arvidsjaurista ja siirrettiin Västerbottenin
Piitimen maalaispiiri
Koordinaatit: 65°23′13″N , 20°19′26″E Piitimen maalaispiiri Kohteesta Wikipedia Loikkaa: valikkoon , hakuun Piitimen maalaispiiri Långträskin kirkko Piteå landsdistrikt 65°23′13″N , 20°19′26″E Valtio Ruotsi Maakunta Norrbotten
Piitimen rata
Rataosalla on ainoastaan tavaralliikennettä. Henkilöliikenne Piitimen ja Älvsbynin välillä lakkautettiin 1972 . Rataosa varustettiin automaattisen kulunvalvonnan laitteilla vuonna 1995 yhtä aikaa kauko-ohjauksen rakentamisen ja perusparannuksen kanssa. Perusparannuksen myötä rataosalla
Piitime
Ruotsalainen asutus on peräisin 1500– 1600-luvuilta . Kaupunki sai kaupunkioikeudet vuonna 1621 . Piitimen nähtävyyksiä ovat Öjebyn kivikirkko (alkujaan 1400-luvulta), puukirkko ( 1686 ), Strömnäskyrkan ( 1968 ), Infjärdenkyrkan ( 1973 ) ja Furubergskyrkan ( 1976 ) ja raatihuone
Älvsbynin kunta
Kuntajaon kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Älvsbyn pitäjä erotettiin vuonna 1809 Piitimen pitäjästä. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjästä tuli maalaiskunta. Maalaiskuntaa perustettiin vuonna 1933 Älvsbynin taajaväkinen yhdyskunta , joka vuonna 1948 erotettiin omaksi
Luulajan kunta
Kunnan maapinta-ala on 2 094,08 neliökilometriä (1.1.2016) [1] ja asukasluku 76 088 henkeä (31.12.2015). [2] Kunta sijaitsee Perämeren rannalla ja sen halki virtaa Luulajanjoki . Luulajan ystävyyskunnat ovat Kemi ( Suomi ) ja Murmansk ( Venäjä ). Kunnan nähtävyyksiin kuuluu Gammelstadin
Västerbottenin lääni
aikoina kuuluneita alueita: 1637–1654: Västerbotten (suom. Länsipohja ) sekä Uumajan , Piitimen , Luulajan , Tornion ja Kemin Lapit (ruots. lappmark ) 1654–1660 ja 1664–1674: Västerbottenin ja Pohjanmaan lääni, johon kuuluivat Västerbotten ja Suomen Pohjanmaa sekä Uumajan
Norrbottenin lääni
wikitekstiä ] Norrbottenin lääni luotiin vuonna 1810 Västerbottenin läänin pohjoisosasta. [7] Piitimen Lappi ( Arvidsjaurin ja Arjeplogin kunnat) eivät aluksi kuuluneet lääniin, vaan ne liitettiin siihen vasta vuonna 1837. Malån kunta muodostettiin vuonna 1862 erottamalla
Västernorrlandin lääni
Hälsingland , Medelpad , Ångermanland , Västerbotten , Ångermanlandin Lappi , Uumajan Lappi , Piitimen Lappi , Luulajan Lappi ja Tornion Lappi . Pääkaupunki Hudiksvall . 1637–1645: Hälsingland, Medelpad, Ångermanland ja Ångermanlandin Lappi. Alueen pohjoisosasta oli muodostettu
