Wikiwix

Liikenne Rautuvaaraan päättyi 1988 . Kaupallisena tavaraliikenteen paikkana Rautuvaara lakkautettiin vasta 1. maaliskuuta 2002, ja itse liikennepaikka lakkautettiin 9. tammikuuta 2005 [1] yhdessä liikennettä vailla olevan Äkäsjoen ratapihan [2] sekä rataosuuksien Kolari–Niesa–Rautuvaara

mutta liikennepaikka suljettiin liikenteeltä vuonna 2004 yhdessä liikennettä vailla olevan Rautuvaaran sekä rataosuuksien Kolari–Niesa–Rautuvaara ja Niesa–Äkäsjoki kanssa, ja lakkautettiin 9.1.2005. [1] Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] ↑ a b c Liikennepaikan

Liikennepaikka lakkautettiin 9. tammikuuta 2005 [1] yhdessä Äkäsjoen [2] ja Rautuvaaran [3] liikennepaikkojen kanssa. Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] ↑ a b Liikennepaikat  (haku termeillä "Nimi: Niesa") Vaunut.org . Resiina-lehti. Viitattu 6.1.2010. ↑ Liikennepaikan

Paukkajanvaaran kaivos P jatkuu Pitkärannan kaivos Pyhäsalmen kaivos R Raajärven kaivos Rautuvaaran kaivos Ruostesuon kaivos Ruukin runni S Saattoporan kaivos Siilinjärven kaivos Sillbölen kaivos Soklin kaivos Stormin kaivos Suurikuusikon kaivos T Talvivaara Telkkälän

Suljettavat alueet muun muassa peitetään betonimatoilla, jotka peitetään moreenirakenteella. [1] Rautuvaaran kaivos ja Äkäsjoella sijainnut Partekin sementtitehdas suljettiin puolen vuoden sisällä vuosina 1988-1989. Kolarin kunnasta hävisi samalla 270 teollista työpaikkaa. Rautuvaaran

Tämä artikkeli kertoo suunnitelmista rakentaa rautateitä Suomen Lappiin. Sisällysluettelo 1 Nykyiset rautatiet 2 Aiemmat rautatiesuunnitelmat 3 Suunnitelmat 2000-luvulla 3.1 Jäämeren rata 3.2 Keski-Lapin poikittaisrata 3.3 Kolarin radan jatkeet 4 Lähteet 5 Aiheesta

Raajärven kaivoksen 1975. Suurin osa työntekijöistä ja toimihenkilöistä siirtyi Kolariin Rautuvaaran kaivokseen . Raajärvellä sijaitsee kaivostoiminnan jäljiltä veden täyttämä avolouhos joka on aidattu. Veden syvyys louhoksessa on 47 metriä. Myös entinen kaivostorni on säilynyt