Tengeliönjoki
vesivoimalaitokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Tengeliönjoessa on kolme voimalaitosta. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923 , kun Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi
Lohijärvi (järvi Ylitorniossa)
Lohijärven lähialueella on vain yksi yli hehtaarin kokoinen lampi, jotka laskee suoraan järveen. Tengeliönjoki jatkaa Lohijärvestä länteen Portimojärven läpi ja kierrettyään Aavasaksan , se yhtyy Aavasaksan kylässä Tornionjokeen . [5] Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikiteksti
Tornionjoen keskiosan alue
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat seitsemän aluetta tai valuma-aluetta [1] [2] : Kattilakosken alue (67.21) Korpikosken alue (67.22) Pellon alue (67.23) Väylänpään alue (67.24) Pellojärven valuma-alue (67.25) Paamajärven valuma-alue (67.26) Ratasjärven valuma-alue (67
Tornionjoki
Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat Lainiojoki , Muonionjoki , Tengeliönjoki ja Könkämäeno . Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää Tärännönjokea pitkin Kainuunväylään eli Kalixjokeen
Kantomaanpää
neliökilometriä pinta-alaltaan. Kylän päävesistö on Miekojärven vesistöön kuuluva laskujoki, Tengeliönjoki . Seutu on hyvin vaihtelevaa maakorkeuksiltaan. Suurien suoalueiden vastapainona kohoavat vaarat jopa yli sadan- ja kahdensadan metrin korkeuteen, joista esimerkkinä voidaan
