Thure Hellström
Pieksämäki . Hellströmin varhaiskauden asemarakennukset edustivat jugend -tyylisuuntausta. Hellström on todennäköisesti suunnitellut myös 1920-luvulla valmistuneiden rataosien uusklassistiset asemarakennukset. Hellström on myös tehnyt tyyppipiirustukset, joita on käytetty rakennettaessa
Kairokosken rautatieasema
Kairokosken vuonna 1934 valmistuneen asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Thure Hellström ; samoin piirustuksin on rakennettu Kankaanpään ( 1933 ) ja Virtain ( 1936 ) asemarakennukset samalla rataosalla. Tiilinen kaksipaikkainen veturitalli ja siihen liittynyt vesitorni valmistuivat
Lielahti
Lielahti kuuluu Tampereen luoteiseen suuralueeseen , joka on jaettu kahteen suunnittelualueeseen, Lielaan ja Lentävään . Lielaan kuuluvat Lielahden lisäksi Lintulammen , Pohtolan ja Ryydynpohjan kaupunginosat. Lentävään kuuluvat Niemi ja Lentävänniemi . Historiaa [ muokkaa |
Vuolingon rautatieasema
Muut tiedot pysäkki Asemarakennus Tyyppi pysäkkirakennus Suunnittelija Thure Hellström Materiaali hirsi Rakennettu 1923 -1927 Lipunmyynti vuoteen 1975 saakka Kouvola–Iisalmi Km Lyh. Liikennepaikat Kontiomäelle
Kokemäen rautatieasema
kansalaissodan aikana poltetun vanhan aseman tilalle. [5] Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Thure Hellström . Rakennus vaurioitui vuonna 1929 sattuneessa tulipalossa, jonka jälkeen se korjattiin nykyiseen ulkoasuunsa. Samaan aikaan veturitallia laajennettiin yhdellä lisäpaikalla
Lapinnevan rautatieasema
Lapinnevan laiturivaihde avattiin vuonna 1935 sorakuopan ja turvesuon käyttöön. Asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Thure Hellström . Liikennepaikan ympäristöön syntyi asutuskeskus, josta ei kuitenkaan muodostunut varsinaista taajamaa . Lapinneva muutettiin miehittämättömäk
Kihniön rautatieasema
Asiointiliikenne Kihniön kirkonkylästä suuntautui enimmäkseen Parkanoon eikä toisessa suunnassa sijainnut rautatieasema erityisemmin palvellut kirkonkylän tarpeita. Aseman seudulle ei myöskään syntynyt varsinaista asutuskeskusta. Henkilöliikenne lopetettiin 31.5.1981, miehitys oli
Ilmajoen rautatieasema
Henkilöliikenne lopetettiin koko rataosan tavoin vuonna 1968. Miehitys poistettiin 1990, tavaraliikenne lopetettiin 2002, ratapiha purettiin 2006 ja liikennepaikka lakkautettiin 2007. Asemarakennus on myyty yksityisomistukseen kunnosttettavaksi. Museovirasto on luokitellut asema-alueen Suomen
Ruosniemen rautatieasema
Pori-Ruosniemi välin säännöllinen tavaraliikenne loppui vuonna 2014, kun rautatiekuljetuksia käyttänyt nestekaasuterminaali lopetettiin, koska VR ei yhtiön mukaan halunnut kuljettaa nestekaasuvaunuja Ruosniemeen. Sen jälkeen radalla on ollut yksittäisiä kuljetuksia kunnes rataosuus
Rautjärven rautatieasema
Asema avattiin vuonna 1937 kirkolta Ruokolahteen vievän maantien risteykseen, ja sen on muiden lähiseudun asemien tapaan suunnitellut Thure Hellström . Aseman ympärille kasvoi tuolloisen Rautjärven kunnan suurin asutuskeskus, vaikka hallinto jäikin kauemmas Miettilän kylään. [2]
