Tornionjoki
erottava vesiväylä ei enää ole avoin vaan paikoin maankohoamisen myötä umpeen maatunut. [1] Tornionjoki tunnetaan runsaana lohijokena. Se on Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Paikalliset käyttävät siitä nimitystä Väylä . Tornionjoki on merkittävä tekij
Kolarin–Äkäsjoen alue
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kahdeksan aluetta tai valuma-aluetta [1] [2] : Muonionjoen alaosan alue (67.31) Kolarinsaaren alue (67.32) Kaalamaniemen alue (67.33) Äkäsjoen alaosan alue (67.34) Äkäslompolon valuma-alue (67.35) Niesajoen valuma-alue (67.36) Ylläsjoen
Pohjanlahti
Pohjanlahti pysyi jäätikön alla selvästi pitempään kuin Suomenlahti. Vasta kun maankohoaminen erotti Ancylusjärven valtamerestä, Pohjanlahti vapautui jäätiköstä. Jäätikön painon jälkeinen maankohoaminen jatkuu edelleen noin 80 cm sadassa vuodessa. Sisällysluettelo
Jääkausi Suomessa
Viimeisin jääkausi Suomessa päättyi 11 500 kalenterivuotta sitten [1] , jolloin ilmasto lämpeni rajusti. Jää tosin vetäytyi lopullisesti pois vasta noin 10 500 vuotta sitten, jolloin Veiksel-jääkauden mannerjäätikkö suli Käsivarren Lapistakin [1] . Jääkauden päättyess
Suomen maantiede
Vuoden 2013 alussa Suomen kokonaispinta-ala oli Maanmittauslaitoksen mukaan 390 905 km². Lukuun sisältyivät maa-alueet, makean veden alueet ja merialueet. Maa-alueita oli 303 891 km², makean veden alueita 34 544 km² ja merialueita 52 470 km². [1] Maankohoamisen vuoksi maapinta
Tengeliönjoen valuma-alue
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta [1] [2] : Portimojärven alue (Aavasaksa) (67.91) Lohijärven alue (67.92) Miekojärven alue (67.93) Lankojärven alue (67.94) Aalisjoen valuma-alue (67.95) Iso-Vietosen–Raanujärven alue (67.96) Palojoen
Naamijoen valuma-alue
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta [1] [2] : Naamijoen alaosan alue (67.81) Sieppijärven alue (67.82) Venejärven alue (67.83) Naamijoen yläosan valuma-alue (67.84) Siuntiojoen valuma-alue (67.85) Pasmajoen valuma-alue (67.86) Naalastojoen
Tornionjoen valuma-alue (Ruotsin puolella)
hallinnollinen osa. Sen pinta-ala on 19 303,35 neliökilometriä ja alueen järvisyyson 1,78 %. Tornionjoki yhtyy Muonionjokeen ja vedet jatkavat siitä Tornionjoen alaosan alueella (67.1) alaspäin. [1] [2] Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Viitteet [ muokkaa | muokkaa
Tornionjoen vesistö
Vesistöalueen ensimmäisessä jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet [1] [2] : Tornionjoen alaosan alue (67.1) Tornionjoen keskiosan alue (67.2) Kolarin–Äkäsjoen alue (67.3) Kangosjärven–Muonion alue (67.4) Kuttasen–Kaaresuvannon alue (67.5) Könkämäenon valuma
Viime jääkausi Suomessa
Jo ennen Veiksel-jääkautta jäätikkö levittäytyi Suomeen monia kertoja, ehkä jo noin 870 000 vuotta sitten, Lappiin mahdollisesti jo 2,5 miljoonaa vuotta sitten. lähde? Myöhemmät jäätiköitymiset ovat tuhonneet suuren osan edellisten jäljistä, mutta Suomessa on todisteita viidest
