Lappi
Suomeen ja Ruotsiin kuuluvat Lapin historialliset maakunnat sijaitsevat sisämaassa. Jos Lappina pidetään koko Lapin lääniä ja Ruotsissa vastaavasti Norrbottenin lääniä , niin Suomen ja Ruotsin Lapit ulottuvat Perämeren rannalle. Lapin länsiosassa Norjaan kuuluvalla rannikolla on
Lapin sota
Saksalaisjoukot vetäytyivät Suomen alueelta Osapuolet Saksa Suomi Komentajat Lothar Rendulic Hjalmar Siilasvuo Vahvuudet 213 000 (alkuvaiheessa) 60 000 (alussa) 75 000 (suurimmillaan 31. lokakuuta 1944) 12 000 (1. joulukuuta 1944 jälkeen) [1]
Länsipohja
meän- ja suomenkielinen alue Ruotsissa ja Suomessa Tornionjoen varressa Tornionlaakso (tai Tornionjokilaakso ), Tornionjoen ympärillä Ruotsissa ja Suomessa sijaitseva alue Karttoja alueista [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Historiallinen Västerbottenin maakunta ennen vuotta
Tornionlaakso
Tornionlaaksosta tai Tornionjokilaaksosta puhutaan usein omana maakuntanaan, lähde? vaikka alue kuuluukin Suomen puolella Lapin maakuntaan . Tällä halutaan korostaa rajan ylittävän kulttuuriin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; suomi ja meänkieli . Kulttuurillista
Kirkkokylä
käytännöllisesti katsoen joka pitäjässä on ollut tärkeä kirkkokylä kirkon yhteydessä. Tornionjokilaakso on ollut poikkeus ja sen kirkkokylät ovat olleet hyvin pieniä ja lähes merkityksettömiä suhteessa pitäjien asukaslukuun. [8] Ruotsissa kirkkokyliä on ollut yhteensä
Alatornio
aluetta. 1600-luvulle tultaessa alueella toteutettiin seurakunnallinen jako niin, että alinen Tornionjokilaakso muodosti oman Alatornion seurakunnan. Alatorniosta erotettiin Tornion kaupunki vuonna 1621 . Karunki erotettiin Alatorniosta 1745 . Vuoden 1809 Haminan rauhan jälkeen kolmasosa
Suomen kansallismaisemat
Merenkurkun saaristo 1.23 Hailuoto 1.24 Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat 1.25 Aavasaksa ja Tornionjokilaakso 1.26 Pallastunturit 1.27 Utsjokilaakso 2 Katso myös 3 Kirjallisuutta 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla Suomen kansallismaisemat [ muokkaa | muokkaa wikiteksti
Erämaan armoilla
marraskuuhun 1956, kuvauspaikkoina Norjan Vesterålen , Ruotsin Jokimukka , Åre ja Tarfaladalen sekä Tornionjokilaakso ja Suomen Lappi Rovaniemen pohjoispuolella. [1] Lars V. Werner ohjasi elokuvan näytelmälliset kohtaukset, kun taas Bertil Haglund vastasi luontokuvauksista. Werner
Erkki Antti Juhonpieti
Tämän jälkeen hänestä tuli merkittävä herätyssaarnaaja. Hänen varsinainen työalueensa oli Tornionjokilaakso Pajalasta etelään [2] , missä hän vaikutti erityisesti Muoniossa [3] , Kittilässä [4] ja Turtolassa [5] mutta hän kulki opetusmatkoilla kaikkialla Pohjois-Suomessa
