Hakutulok 1 -
10 set 10 haulle
Wikipedia / Verla / Wikipedia
(527526 artikkelit)
verran, mutta perustyömenetelmät säilyivät melko muuttumattomina. [4] 1960-luvulle tultaessa Verla lienee ollut Suomen vanhanaikaisin puunjalostustehdas, jota tituleerattiin jo tuolloin "museotehtaaksi". Lakkauttaminen ja museoiminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Tehdas lakkautettiin
Suomen ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa Thomasbölessä lähellä Tammisaarta 1667 . Se oli käsipaperikone. Paperikoneen omisti piispa Johan Gezelius vanhempi . Tuotannosta vastaavana paperimestarina toimi Uppsalan paperitehtaalta palkattu Bertil Obenher. Tehdas toimi vuoteen 1713
lyhennettä UPM . Yhtiö omistaa ja ylläpitää Verlan puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa . Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut UNESCON Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996. [6] [7] Sisällysluettelo 1 Liiketoiminta 1.1 UPM Biorefining 1
Kalliomaalausten jäljistä on päätelty, että punamultamaalia on sivelty sormella suoraan kiven pintaan. Käytössä on toki voinut olla sivellinkin, mutta muutaman merkin tekemiseen on tuskin vaivauduttu valmistamaan välineitä. Väriaineen on täytynyt olla jäykkää ja tahmeaa, koska
Verla sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitin varrella. Reitin kautta kulki myös Saimaan muinainen niin sanottu Matkuslammen lasku-uoma Kymijokeen noin 4 800–3 800 eaa. Kalliomaalaus on kivikautinen, mutta tarkempaa ajanmääritystä ei ole. [1] Pekka Kivikäs sanoo sen olevan maalaustyylins
Tässä luokassa on seuraava alaluokka. M [ × ] Metsä Board (6 S) Artikkelit, jotka ovat luokassa Suomalaiset paperinvalmistajat Seuraavat 66 sivua kuuluvat tähän luokkaan. Sivujen kokonaismäärä luokassa on 66. ↑ · ↓ Luokan ulkoiset työkalut Hae arvioidut artikkelit
wikipedia.org | 2012/8/29 23:32:09
vuoden ajan kauppiastoimintaan. Vuonna 1876 hän perusti oman toiminimen W. Dippell. Dippell ja Verla [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan osakkaana Wilhelm Dippellillä oli alun perin työsarkanaan liiketoiminnan kaupallinen puoli, kun taas itävaltalaisen
wikipedia.org | 2015/7/15 5:12:02
synnyttää Suomen suurimman metsäyrityksen Helsingin Sanomat . 7.3.1990. Viitattu 2.9.2017. ↑ UPM Verla . Viitattu 2.9.2017. Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Luokat : Entiset suomalaiset teollisuusyritykset Suomalaiset
wikipedia.org | 2017/9/2 8:49:30
Kaikki kappaleet säveltänyt Esa Kotilainen. Info – 1.58 Kalso – 2.52 Sisällä – 2.18 Verla – 1.52 Kaikki hyvin – 2.34 Konehalli – 2.12 Öinen valvomo – 3.13 Robotit – 1.15 Sekoileva laborantti – 2.54 Tukit kuorimoon – 2.16 Muistelu – 7.20 Finaali (Tehtaiden
Unescon yleissopimus kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä allekirjoitettiin vuonna 1972. Tämän jälkeen 192 valtiota on ratifioinut sopimuksen. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1987. [2] [3] Jäsenvaltioiden joukosta valitaan edustajisto 21-jäseniseen Maailmanperintökomiteaan