Pekanpään seisake
Miehitys liikennepaikalla poistettiin lähes yhtäaikaa Martimon liikennepaikan kanssa 1953. Liikennepaikka lakkautettiin henkilöliikenteen (1967) ja tavaraliikenteen (1968) loppuessa. Rakennukset ja sivuraiteet on purettu. Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Radan varrella -
Ylivojakkalan seisake (Suomi)
Ylivojakkalan seisake (Suomi) Kohteesta Wikipedia Loikkaa: valikkoon , hakuun Ylivojakkala Perustiedot Lyhenne Yli Rataosa Tornio–Kolari Ratakilometri 894,820 Kunta Tornio Avattu 25. tammikuuta 1915 Lakkautettu 1. kesäkuuta 1968
Koivumaan seisake
Koivumaan seisake Kohteesta Wikipedia Loikkaa: valikkoon , hakuun Koivumaa Perustiedot Lyhenne Kva Rataosa Tornio–Kolari Ratakilometri 1033 Kunta Kolari Lakkautettu on Ratapiha Raiteisto sivuraiteet purettu Tornio–Kolari
Sorvanojan seisake
Sorvanojan seisake Kohteesta Wikipedia Loikkaa: valikkoon , hakuun Sorvanoja Perustiedot Lyhenne Sja Rataosa Tornio–Kolari Ratakilometri 1010 Kunta Pello Lakkautettu on Ratapiha Raiteisto sivuraiteet purettu Tornio–Kolari
Pellon rautatieasema
Rataosuus Kaulinrannan rautatieasemalta Pelloon valmistui 1964 , ja jo seuraavana vuonna valmistui rataosuus Pellosta Sieppijärven rautatieasemalle . Nykyisin Pellon rautatieasemalla on sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Liikennepaikka on rataosan ainoa liikennepaikka, jossa junien
Tornio-Pohjoinen
Liikennepaikka avatiin henkilöliikenteelle 21. tammikuuta 1986 . [1] Se käsitti vaatimattoman pysäkkikatoksen sekä lyhyen henkilölaiturin. Seisakkeella pysähtyivät kaikki Kolarin suunnan henkilöjunat aina 3. toukokuuta 2004 saakka, [1] jonka jälkeen pysähdykset lakkautettiin
Äänekosken keskustan seisake
Matkustajaliikenteen aloittamista uudelleen seisakkeelle on pohdittu [3] ; toistaiseksi sen ainoat käyttäjät ovat satunnaiset Keitele-Museon museojunat. Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] ↑ a b Iltanen, Jussi: ”17. Haapamäen–Jyväskylän ja Suolahden radat”, Radan
Maksniemen seisake
Vuonna 1973 Maksniemi muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi. Henkilöliikenteen pysähdykset lopetettiin vuonna 1979. Maksniemen seisake lakkautettiin 1980. Maksniemen seisakerakennuksen suunnitteli rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholm . Rakennus rakennettiin vuosina 1902
Pöljän seisake
Miehitys seisakkeella lopetettiin vuonna 1964 ja tavaraliikenne kaksi vuotta myöhemmin. Seisake lakkautettiin lopullisesti henkilöliikenteen loppumisen myötä kesäkuussa 1985. Asemarakennuksessa on toiminut pysäkkimuseo, mutta se on sittemmim lakkautettu ja rakennus oli tämän jälkeen
Amurin seisake
Nykyisin seisake sijaitsee osittain Tampereen liikennepaikan sisällä ja sille on pääsy vain suljetun portin kautta. Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 116. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN
